Viinat jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan mm. Gini ja vodka ja niiden johdannaiset, ja tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Maustamattomat viinat
Maustamattomat viinat ovat värittömiä ja melko neutraalin makuisia puhtaan alkoholin ja veden sekoituksia. Makuerot johtuvat lähinnä tislaustavoista ja sokeripitoisuudesta. Maustamattomien viinojen pääraaka-aineita ovat ohra ja vehnä, jotka puhdistetaan ja rouhitaan. Tämän jälkeen rouhe liisteröidään veteen, mäski jäähdytetään ja siihen lisätään hiiva. Mäskin annetaan käydä kolme vuorokautta, minkä jälkeen siitä tislataan 96-prosenttista väkiviinaa, joka laimennetaan vedellä juomakevyyteen ja pullotetaan.
Maustetut viinat
Maustettuja viinoja ovat akvaviitit, anisviinat, ginit ja geneverit. Niiden mausteina käytetään esimerkiksi angelikaa, anista, kuminaa, fenkolia, katajanmarjaa ja korianteria. Viinoja maustetaan myös hedelmillä ja marjoilla. Maustetut vodkat ovat erityisen suosittuja Puolassa ja Venäjällä.
Ginit
Gini on alkoholijuoma, joka valmistetaan tislaamalla viljasta ja katajanmarjoista. Katajanmarjat antavat ginille sen tunnistettavan ominaismaun. Perinteisen ginin maku on hyvin kuiva; Englannissa kuiva gini tunnetaan nimellä London dry gin erotukseksi Plymouth ginistä, joka on makeampaa. Hollannissa valmistetaan giniä muistuttavaa geneveriä. Suomessa giniä käytetään alkuperäisen lonkeron ainesosana.
Gin&Tonic
4cl Giniä
12cl Tonic-vettä
Valmistetaan rakentamalla ja tarjoillaan jäiden kera.
Akvaviitit
Akvaviitti on pohjoismainen maustettu viina, joka on valmistettu yleensä perunasta tai viljasta.
Sen alkoholipitoisuus on tyypillisesti 40–45 prosenttia ja se voi olla
väriltään kullankeltaista tai kirkasta. Akvaviitin pääasiallinen mauste
on kumina, mutta sen lisäksi siinä voi olla muun muassa anista, fenkolia, kardemummaa, vaniljaa, korianteria, sitruunankuorta ja lakritsia.
Anisviinat
Anisviinat ovat aniksella maustettuja viinoja, joita valmistetaan erityisesti Välimeren maissa. Maustaminen tehdään liottamalla anista väkevässä alkoholissa ja joidenkin juomien kohdalla myös tislaamalla uudelleen liotuksen tulos. Joihinkin anisviinoihin lisätään sokeria valmistusvaiheessa.
Grappa
Grappa on viinin puristusjäämistä tislattu italialainen viina. Sen alkoholipitoisuus on 37,5–60 prosenttia. Yleensä grappa valmistetaan viinin tekemisessä yli jäävistä viinirypäleen osista, pääosin viinirypäleen kuorista, mutta mukana on myös siemeniä ja muita rypäletertuissa olevia osia. Jossain tapauksissa grappan valmistamiseen käytetään koko viinirypäle. Grappaa tarjoillaan joko grappalasista, tai myös perinteisesti shottilasista.
Nuori grappa (Grappa giovane)
Tynnyrissä kypsytetty grappa (Grappa affinata in legno)
Jälkimmäinen voidaan jakaa vielä kahteen ryhmään kypsymisajan perusteella: vähintään 12 kuukautta kypsynyt grappa (Grappa invecchiata) ja vähintään 18 kuukautta kypsynyt grappa (Grappa riserva tai stravecchia).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti